Savon Suunta järjesti eilen Joroisissa Rogaining-kisan. Tämä oli itselle ensimmäinen laatuaan, vaikka jotain pienempiä rogupätkiä on tullut juoksenneltua seikkailukisoissa. Osallistuttiin neljän hengen joukolla 8-tunnin sarjaan. Ideana oli siis leimata maastossa rasteja vapaavalintaisessa järjestyksessä niin paljon kuin tuohon aikaan ehtii. Rastipisteistä sai enemmän pisteitä, mitä kauempana ja vaikeampia ne olivat.
Kisa alkoi aamupäivällä yhdentoista aikaan. Tätä ennen oltiin tehty omasta mielestämme ihan kelvollinen reittisuunnitelma. Hankaluutena oli, että etenemisnopeutta oli vaikeaa etukäteen ennustaa johtuen osittain maastosta, osittain reissun pituudesta. Karttoja (1:20000) oli vain kaksi kappaletta ja ne todettiin huojentavan hyvälaatuisiksi.
Startin jälkeen lähdettiin ensin jolkuttelemaan maastoltaan haastavammalle kartalle, koska siellä vaikutti olevan enemmän pisteitä jaossa. Heti kolmas rasti olikin kunnon pusikon takana kiintopisteettömässä maastossa, jossa oli käytännössä edettävä suunnalla. Kaikkien hämmästykseksi tultiin rastille vallan suoraan. Käytännössä vedettiin tästä eteenpäinkin suurin osa rastiväleistä melko suoraan ja oikoen metsien kautta, ansiokkaiden suunnistajien ansiosta. Tieosuuttakin oli melko paljon ja niillä maastokenkien valinta nastareiden sijaan osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.
Ensimmäisellä kartalla oli muutamia melkoisen kosteita paikkoja, joissa eteneminen oli varsin hidasta. Leveitä ojia/kanavia oli myös. Niistä yksi ylitettiin tuon jorpakon yli kaatunutta puuta pitkin taiteillen ja yksi uimalla. Sinne jäi talviturkki. Näiden jälkeen satunnaiset sadekuurot ei enää tuntuneet juuri miltään.
Ensimmäisen kartan loppupuolella saatiin muutaman kilometrin ajaksi joukkueeseen vahvistusta, kun iloinen pystykorva liittyi joukkoommme. Koira oli ihan tohkeissaan jolkutellessaan ja loikkiessaan kanssamme metsässä :) Kartan loppupuolella oli sitten kilometrikaupalla tiejuoksua, joka tuntui kieltämättä aika puuduttavalta.
Huoltopisteessä oltiin noin viiden tunnin kohdalla. Olo oli kohtuullinen, mutta nälkä huijasi vetäisemään vähän liian paljon pöperöä kupuun ja sitä kaduin sitten loppumatkan... Toisella kartalla oli melko paljon tietä juostavaksi, reitillä joka sitten valittiin lopulta kuljettavaksi. Käytännössä reitinvalinta vahvistui vasta matkanvarrella, koska maaliin oli ehdittävä alle 8 tunnin sakkopisteiden/hylkäämisen uhalla. Tässä maastossa tavattiin myös yksi "kyyrme", joka ei kuitenkaan meitä syönyt.
Pientä väsymyksen aiheuttamaa haparointia oli loppumatkalla havaittavissa, mutta onneksi hoksattiin vielä tehdä yksi pieni koukku lopussa ja hakea ne pisteet, joilla noustiin viidenneltä sijalta neljänneksi kokonaiskilpailussa, kahdestatoista 8-tunnin joukkueesta. Maalissa oltiin 7,5-tunnin aikaan, 51,8 km jälkeen ja omalta osalta ainakin melkoisen poikkinaisena, mutta yhtä hienoa kokemusta rikkaampana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti